torstai 28. tammikuuta 2016

Ajatuksia yhteiskunnista

Kun aloitin syksyllä tämän blogin pitämisen, niin päätökseni oli pitää politiikka kirjoitusteni ulkopuolella. Viime syksystä tilanne Suomessa, Euroopassa ja koko maailmassa on kuitenkin muuttunut huomattavasti. Tämän vuoksi peruutan nyt tämän aiemman päätökseni. Samaa toivoisin myös niiltä jotka tekevät yhteiskunnallisesti merkittäviä päätöksiä.

Olen nyt asunut Nadjan kanssa yli kolme kuukautta täällä Egyptissä. Olen netin välityksellä seurannut uutisointia ja sosiaalista mediaa. Molempiin olen myös osallistunut. Sosiaaliseen mediaan tosin aktiivisemmin. Uutiset Suomesta ovat saaneet minut miettimään millaisessa yhteiskunnassa haluaisin lasteni elävän. Ihmiset muodostavat yhteiskunnan. Sana muodostaminen lienee sukua sanalle muuttaminen. Ja olen sitä mieltä, että muutos on ainoa pysyvä olotila. Suomeen ja muualle Eurooppaan on tullut ennennäkemätön määrä siirtolaisia yhteiskunnista jotka edustavat erilaisia arvoja kuin niin kutsuttu länsimainen yhteiskunta. Osa heistä pakenee vainoa. Osa heistä on hädänalaisia. Mutta heidän mukanaan on myös ihmisiä joiden tarkoitus ei ole sopeutua uuteen ympäristöönsä, vaan muuttaa ympäristö mieleisekseen. Tämä ilmenee muun muassa seksuaalirikosten lisääntymisenä. Sana ”lisääntyminen” ei tarkoita sitä, että pyyhkisin villaisella kantasuomalaisten seksuaalirikokset. Tämänkaltainen (kyllä suomalainenkin mies raiskaa) ajatusmaailma edustaa käsitystä, että esimerkiksi syöpää sairastavalle ei ole merkitystä, jos hän saa vaivakseen lisäksi tuberkuloosin.

Mutta palataan yhteiskuntaan. Egyptissä olen törmännyt monenlaisiin asioihin jotka ovat minulle vieraita ja uusia. Olen parhaani mukaan koittanut sopeutua niihin. Ja monien paikallisten ystävieni mielestä olen siinä onnistunutkin. Mutta täkäläisessä yhteiskunnassa on hyvin paljon rakenteellisia piirteitä joiden en halua muokkaavan sitä yhteiskuntaa jossa lapseni elävät. Listaan alle eräitä asioita joita en halua suomalaiseen yhteiskuntaan. Ja asiat eivät ole tärkeys- tai muussakaan järjestyksessä.

-         - Suku ja perhe päättävät avioliitot.
-          -Huijaaminen ja petkuttaminen on hyväksyttävää jos uhri edustaa erilaista yhteiskuntaa.
-          -Kissanpoikasen käyttäminen jalkapallona on ohikulkevien ihmisten mielestä sen verran normaalia, että siihen ei tarvitse puuttua.
-          -Ala-aste ikäisen lapsen hakkaaminen ja humalaan juottaminen ravintolassa on hiljaisesti hyväksyttyä.
-          -Normistoon kuuluu korruptio kaikilla tasoilla. Esimerkiksi puhelinasentajalle on hänen huonosti tekemänsä työn jälkeen maksettava lahjuksia.
-          -Liikenteessä jalankulkija on likimain lainsuojattoman asemassa.
-          -Rakentamisessa on täysin normaalia, että rakennuksen valmistumisen jälkeen kukaan ei vastaa huonosta jäljestä. (Tätä tosin on Suomessakin)
-          -Naisiin kohdistuva seksuaalinen häirintä ja koskettelu on hyväksyttävää, jos nainen on eri kulttuurista.
-          -Työntekijä väittää ihan pokkana työnantajalleen (eurooppalaiselle), että hänen vaimonsa on ollut viisitoista kuukautta raskaana.
-          -Syy- seuraussuhteen täydellinen ymmärtämättömyys.
-          -Eri väristen- ja näköisten ihmisten pilkkaaminen on kansanhuvia.

Tässä oli eräitä asioita ja havaintoja, jotka tulivat viidessä minuutissa mieleeni. Nykyinen siirtolaispolitiikka on luonut Eurooppaan ja Suomeen vetovoimatekijöitä jotka houkuttelevat siirtolaisiksi ihmisiä joiden tarkoituksena ei ole sopeutua uuteen yhteiskuntaan, vaan muuttaa sitä mieleisekseen ja hyödyntää siitä kaikki. Tavallaan tämä on ihmisluonnolle ymmärrettävää, mutta tuleeko sen olla hyväksyttävää? Ensinnäkin Euroopan talous ei kestä sitä, että kolmannen maailman väestöä siirretään Eurooppaan. Toiseksi eurooppalainen demokratia ei kestä sitä, että siirtolaisten mukanaan tuoma ajatusmalli poikkeaa huomattavasti siitä mitä kutsumme ihmisarvoksi.

Länsimaat eivät pysty tuomaan Afrikkaan demokratiaa ”kilotavarana.” Demokratia on pitkällinen prosessi, joka toteutuu ajan kanssa, jos on toteutuakseen. Useat ystäväni ja tuttavani täällä pitävät ”tuontidemokratiaa” jopa heidän omaa yhteiskuntaa halventavana. Heti tänne tultuani totesin naapurilleni, että minä en voi muuttaa Egyptiä, mutta Egypti voi muuttaa minua. Tämä muutos on kohdallani toteutunut muun muassa siten, että minua ei enää niin suunnattomasti häiritse, että roskat levitetään pitkin katua. Huolissani olen siitä, että nämä roskat päätyvät tuulen mukana Punaiseen mereen.


Yhteiskunnilla voi, ja tuleekin olla vuorovaikutusta keskenään, mutta olen näiden kuukausien aikana todennut, että täkäläisellä yhteiskunnalla ei ole mitään annettavaa Suomelle. Ei mitään. Pyramidit Levillä voisi olla ihan kiva juttu, mutta pärjään ilmankin. Ja pyramidit kuuluvat historiaan, eivätkä yhteiskuntaan. Olen myös paikallista rakennustapaa seuratessani ihmetellyt, kuinka täkäläisten esi-isät saivat nuo pyramidit pystyyn? Ja miten ne voivat olla yhä pystyssä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti