Taksihässäkän päätös

وأنا أحاول الحصول على هذا ترجم إلى العربية في أقرب وقت ممكن (I try to get this translated to Arabic as soon as possible)

Edellisessä kirjoituksessani kerroin videon kera mitä tapahtui erään Ali nimisen taksinkuljettajan kanssa.

Eilen oli sitten oikeudenkäynti asiasta. Lähdimme asianajajamme kanssa illalla oikeustalolle. Oikeudenkäynti pidettiin illalla, koska täällä perjantai on pyhäpäivä ja päivällä oikeustalo oli suljettuna. Paikkana tuo oikeustalo oli melkomoinen kulttuurishokki suomalaiselle. Sisään mentiin rakennustyömaan kautta ja lähes kaikki käytävät olivat pimeinä. Viranomaisten saattamana tuli ja meni ihmisiä. Toiset käsiraudoissa ja toiset ilman. Käräjöinnin odottelu kesti noin tunnin ja kuljettajan sukulaismiehet olivat todella hermostuneita ja vilpittömästi pahoillaan. Kun odottelimme eri kerroksissa, niin yksi sukulaismiehistä toi jatkuvasti Nadjalle tuolin, jotta hänen ei tarvitse seistä.

Itse oikeussali oli noin 20 neliön kokoinen huone, jossa oli tuomari ja muutamia virkamiehiä. Tuomari otti passimme ja tarkisti ne huolellisesti. Tämän jälkeen tuli meidän vuoromme kertoa tapahtumien kulku. Tuomari kuunteli englanninkielisen kertomukseni asiasta ja kysyi tämän jälkeen haluammeko jatkaa prosessia, vai annammeko miehelle anteeksi. Mikäli emme hyväksyisi hänen anteeksipyyntöä, niin hän tuomitsisi miehen vankilaan 6 - 24 kuukaudeksi. Jos annamme anteeksi, niin hän pääsee vapaaksi, mutta hän on henkilökohtaisesti vastuussa turvallisuudestamme Hurghadassa.

Olimme jo aikaisemmin päättäneet, että näin pitkä aika vankilassa on aivan kohtuuton rangaistus tästä rikoksesta. Mies oli ollut putkassa kolme vuorokautta ja minun mielestä se on ihan tarpeeksi. Kaksikin olisi riittänyt.

Seuraavaksi tuomarin eteen tuotiin taksinkuljettaja. Hän katsoi meihin todella katuvasti ja minun kävi häntä kovasti sääliksi. Egyptiläinen vankila ei nimittäin ole mikään Riihimäen keskusvankila. Olosuhteet ovat länsimaisen mittapuun mukaan hirvittävät.

Tuomari kuulusteli miestä ja huusi hänelle niin vihaisesti, että itsekin säikähdin. Hän olisi halunnut, että emme anna miehelle anteeksi, vaan olisi passittanut hänet lusimaan. Asianajajamme sanoi, että tuomari yritti painostaa häntä, jotta emme antaisi anteeksi. Mutta pysyimme päätöksessämme.

Lopuksi allekirjoitimme pöytäkirjat ja pääsimme kaikki poistumaan. Koko prosessi kesti 15 - 20 minuuttia. Kun lähdimme oikeustalolta, niin taksinkuljettaja ja koko hänen paikalle tullut sukunsa halusivat samaan kuvaan kanssamme ja lähteä läheiseen kahvilaan. Toki hyväksyimme tämän. Suvun vanhin ehdotti asianajajallemme, että hän pieksee Alin ja me saamme katsoa vierestä. Se oli meille täysin mahdoton ajatus ja todella brutaali näytös. Ehkä hän saa selkäänsä tai ainakin melkoisen läksytyksen, mutta minä ja Nadja emme halua olla todistamassa tuollaista. Ei sovi meidän käsitykseemme ihmisarvoisesta kohtelusta.

Koko prosessi on ollut todella raskas kokemus. Mutta tämän kautta olemme tutustuneet uusiin ihmisiin, kuten toimittajiin, poliiseihin ja taksikuskin sukuun.

Tässä yhteydessä haluan kiittää seuraavia:

Hurghadan liikennepoliisin johtaja Mr. Reda El Nahas

Apulaispoliisipäällikkö Mr. Ali Hassan Apass

Apulaispoliisipäällikkö Mr. Ahmed Guill

Asianajaja Mr. Alaa Tharwat Zaki Osman

Vaikka usein kuulee toisin väitettävän, niin paikallinen poliisi toimi todella nopeasti ja asiallisesti. Tämä tapaus on saanut koko Punaisen meren kuvernöörikunnassa todella paljon huomiota. Asiasta on kerrottu liki kaikissa medioissa. Jokaisella tarinalla pitää olla jokin opetus. Meille opetus oli, että armollisuus pitää olla rangaistusta tärkeämpää. Taksikuskille opetus oli, että ihmisiä ei kohdella tällä tavoin.

Ja blogini lukijoille vielä kolmantena, Hurghada on upea ja turvallinen paikka. Ei ole mitään syytä jättää tulematta tänne, mikäli haluaa aurinkoa, merta ja paikallista kulttuuria.

Nadja ja asianajajamme Alaa

Yhdessä suvun kanssa juhlimassa onnellista päätöstä

Poliisilaitoksella. Valkoisessa paidassa liikennepoliisin johtaja Mr. Reda El Nahas

Yhteisposeerauksessa kesimmäisenä taksinkuljettaja Ali

Taksin kanssa ongelmia

En ikinä olisi halunnut kirjoittaa tälläistä, saati kokea tälläistä.
8.2. naistenpäivänä lähdimme taksilla rannalta kotiin. Ennen autoon istumista sovimme matkan hinnaksi 15 puntaa. Koko matkan ajan kuski oli levoton ja ajoi todella agressiivisesti. Vaimoni jopa totesi, että mikähän kuskia vaivaa.

Kun tulimme perille, niin sovittu maksu ei kelvannut, vaan kuski olisi halunnut 20 puntaa. En suostunut tähän periaatteellisista syistä. Kyse oli minulle pienestä summasta, mutta tälläiset kuskit pilaavat Hurghadan maineen.

Kun nousimme taksista kuski lähti peräämme ja huusi raivokkaasti. Laitoin kamerasta videokuvauksen päälle ja sanoin ilmoittavani poliisille. Annoin puhelimen vaimolleni ja hän meni kuvaamaan taksin numeroa. Tästä kuski raivostui ja kävi vaimoni kimppuun. Ovimiehemme Atef rauhoitteli tilannetta, koska olin todella raivoissani, kun hän kävi Nadjaan kiinni. Onneksi maltoin mieleni, enkä lyönyt häntä.

Tein asiasta ilmoituksen poliisille ja julkaisin videon Youtubessa. Muutamassa tunnissa liikennepoliisi oli napannut miehen. Sain yhteydenottoja poliisilta, kuljettajan sukulaisilta ja useasta mediasta. Kuljettajan sukulaiset kutsuivat minut kahvilaan palaveeriin ja pyysivät minulta vilpittömästi anteeksi ja pyysivät minun välittävän pahoittelut vaimolleni.

Klo 22 menimme asianajajamme kanssa poliisilaitokselle selvittämään asiaa ja antamaan lausunnon. Tämä kuljettaja tuotiin putkasta samaan tutkintahuoneeseen ja hän pyysi anteeksi asianajajaltamme. Asianajaja sanoi, että hänen pitää pyytää anteeksi vaimoltani. Niin hän tekikin, mutta ei pystynyt katsomaan silmiin.

Tänään illalla on oikeudenkäynti asiasta, jonne menemme asianajajamme kanssa. Kirjoitan oikeudenkäynnistä myöhemmin.

Haluan kuitenkin painottaa, että tämä oli yksittäinen tapaus, eikä tämä muuta rakkauttani Egyptiä ja Hurghadaa kohtaan. Pikemminkin poliisin nopea ja asiallinen toiminta lisää turvallisuuden tunnettani.

Video tapahtumasta löytyy täältä: https://youtu.be/ZS4-Upi3vIM

Maailman paras jäätelöannos ja viranomaistoimintaa

Eilen sattui erikoinen tapaus. Olin ystäväni Sherifin kanssa paikallisessa kahvilassa shishalla ja kahvilla. Rupateltiin siinä kaikenmoista, kun kadulle kurvasi avolava pakettiauto. Autosta tuli ulos kolme - neljä miestä ja he rupesivat kantamaan tuoleja ja pöytiä terassilta auton kyytiin. Samaan aikaan kahvilan henkilökunta alkoi viemään mööpeleitä peremmälle terassille. Kysyin kaveriltani, että mistä tässä on oikein kyse. Sherif kertoi, että kyseessä on joku virasto, jotka takavarikoivat huonekalut, koska terassi oli levittäytynyt liian pitkälle jalkakäytävälle.

Kun viranomaiset olivat lähteneet, niin henkilökunta vei jäljelle jääneet kalusteet takaisin jalkakäytävälle. Kysyin ystävältäni, että mitä jos virkavalta tulee uudestaan paikalle. Hän naurahti ja sanoi, että eivät tule. Viraston johtaja kuulemma halusi tänään itselleen kalusteita. Seuraavana päivänä hän saattaa haluta elintarvikkeita, ja sitten ratsataan ruokakauppoja.

Kuulimme, että Hurghadassa on avattu uusi jäätelöbaari El-Kawserin alueella. Sinnehän piti mennä illansuussa testaamaan kehuttua paikkaa. Jäätelön valmistus tapahtuu omien silmien edessä hyvin erikoisella tavalla.. Sitä ei oikein pysty sanoin kuvailemaan, joten katso video täältä. Tuo jäätelöannos vohvelin kera on niin herkullinen, että yksistään se on hyvä syy tulla Hurghadaan!

Snorklailua ja kolarointia

Tänään oli jälleen niin hieno keli, että pakkohan sitä oli rannalle päästä. Aamulla kamppeet rantakassiin ja muut vermeet Tespack aurinkokennoreppuun. Taksi löytyi heti El-Bahr kadulta, muutaman kymmenen metrin päästä kotoa. Kun saavuimme Dream Beachille, niin eiköhän rantakassi ollut jäänyt kotiin! Kassissa oli snorklausvälineet, aurinkovoiteet ja pyyhkeet. Parempi puolisko jäi rannalle, ja itse otin taksin kotiin.

El-Bahrilta ei pääse kääntymään kotikatumme suuntaan, jos on tulossa Sekalasta päin. Taksikuski päättikin sitten siirtyä vastakkaiselle kaistalle parisataa metriä ennen kotikatuamme, ja rupesi peruuttamaan. Täällä siis kaistojen välillä on korkeat korokkeet ja ylityspaikkoja ei ole ihan jokaisessa, eikä joka toisessa risteyksessä. Kuljettajaa tuntui kiinnostavan enemmän polttamani sähkötupakka, kuin taustapeilin seuraaminen. Siitähän seurasi toki kylkikontakti kadun varteen pysäköityyn toiseen taksiin. Ja kylkikontaktista seurasi aivan hirmuinen älämölö arabiaksi. Ainoat sanat, jotka tunnistin olivat “hullu” ja “ongelma.”

Ongelmia tästä ei minulle tullut sen enempää kuin, että kolautin ikkunasta roikkuneen kyynärpääni pysäköidyn taksin peiliin. No, kipu ei satu. Eikä tullut edes mustelmaa.

Paluumatkalla kuljettaja ei ollut lainkaan yhtä puhelias, kuin ennen törmäystä. Tottakai häntä asia harmitti.

Kun pääsin takaisin rannalle, niin sukelluslasit silmille ja snorkkeli suuhun. Ennen tätä reissua olen snorklannut kerran viime talvena. Silloin käytössä oli huonolaatuiset vuokravehkeet ja silmiin ja suuhun tuli suolaista vettä enemmän kuin lääkäri määrää. Olimme Suomesta ostaneet molemmille kunnon lasit ja snorkkelit Varustenetistä. Näillä vehkeillä kokemus oli aivan mahtava. Kaikki isot ja pienet kalat näkyivät selkeästi ja hengittäminen sujui hyvin, kun vain hoitaa sen oikeassa rytmissä ja rauhallisesti.

Video päivän snorklailusta löytyy täältä.

Veden alla olisi voinut viipyä vaikka kuinka kauan, mutta pitihän sieltä tulla parinkymmenen minuutin jälkeen aurinkoa ottamaan.

Iltapäivällä pakkasimme kamat ja lähdimme päiväkävelylle kohteena El-Mamshan alue. Meshmesha ravintolassa salaatit ja muut terveys sapuskat huuhdottiin alas muutaman Stellan avulla. Tuttujakin oli samassa ravintolassa.

Tätä kirjoitettaessa lataan samalla blogissa näkyvää videota Youtubeen. 2 Megan pätkivällä nettiyhteydellä muutaman minuutin videon lataaminen näyttäisi kestävän kaksi tuntia. Ehkä hommataan nopeampi yhteys lähiaikoina.

Liki tavallinen päivä

Meillä olisi tarkoitus ottaa kissamme Sheba mukaan Suomeen. Tähän mennessä ystävällinen naapurimme, jotka ovat siis hoitaneet Shebaa 9 kuukautta, hankkivat hänelle passin, rabies rokotuksen ja mikrosirun ihon alle. Tänään sitten meinasin, että olisi oikea aika ottaa verikoe ja lähettää näyte Saksaan. Soitimme tuttavamme suositteleman taksin ja suuntasimme Blue Moon klinikalle liki 20 kilometrin päähän. Odoteltiin aulassa tovi, ja kun pääsimme eläinlääkärin pakeille, niin selvisi, että verikokeen voikin ottaa vasta 17. päivä kuluvaa kuuta. Nimittäin rabies rokotuksen jälkeen pitää odottaa 30 päivää, kunnes verikoe voidaan luotettavasti ottaa. No nyt tiedän tämänkin.

Sheba oli todella hermostunut, kun laitoimme hänet kuljetuslaatikkoon ja veimme taksiin. Maukumista ja parkumista oli koko matkan. Blue Moonissa oli todella ammattitaitoinen italialainen nuori eläinlääkäri. Sheba tuli välittömästi juttuun.tämän neidin kanssa ja vaikka verinäytettä ei voitu ottaa, niin kissamme antoi kiltisti leikata kyntensä. Eli pedikyyri tuli tehtyä. Kynsien leikkaaminen kissoilta ei ole ihan normaali toimenpide, mutta koska kultamme on invalidi, niin hän ei voi luontaisesti raapia tuoleja, sohvia ja mattoja, joten hänen kyntensä kasvavat luonnottoman pitkiksi.

Kisu tuotiin kotiin ja meininki oli mennä vaihtamaan nippu euroja paikalliseen valuuttaan. Perhana! Euron kurssi oli laskenut 20 punnasta 18.88 puntaan, joten vaihdoimme vain 200 euroa. Parempia kursseja odotellessa.

Korimatkalla pysähdyimme ravintola Samokseen syömään ja parille Stellalle.Vuoden ensimmäinen kameli ateria on nyt syöty. Kyllä maistui, vaikka parempaakin kamelia olen syönyt. Tapasimme myös ukrainalaisen nuorenparin, joiden kanssa vaihdoimme muuteman sanasen

Nappasimme taksinSamoksen edestä. Nuori kuski ajoi kuin Keravan kolli 1980-luvulla. Hirveä kiire ja torvi soi kaiken aikaa. Kun päästiin kotimme viereen, niin kuljettaja rupesi vaatimaan tuplahintaa matkasta. Tässä vaiheessa huomasin, että osaankin jo jotenkin arabiaa. Hetken aikaa siinä vaihdettiin näkemyksiä mm. bensiinin hinnasta ja punnan kurssista arabiaksi, mutta maksoin kuitenkin normaalin hinnan. Eli suomalainen voittaa aina. (Hymiö)

Nyt sitten istuskellaan Sheban kanssa kotosalla ja mietitään mikä leffa katsotaan Netflixistä.

Jos olet tulossa tänne päin, niin laita viestiä. Hoidan hotellin, kuljetukset ja safarit asialliseen hintaan.

Kirjoitellaan taas!

Turismi elpymässä.

  

Pitkästä aikaa uutta bloggausta tälle sivulle. Saavuimme Hurghadaan reilu viikko sitten. Rantakelejä on ollut oikeastaan vain eilen ja tänään. Ensimmäisinä päivinä oli auringonlaskun jälkeen todella kylmä. Viime viikolla istuimme sisällä Sphinks ravintolassa El Mamshassa ja tapasimme muutamia ystäviämme Euroopasta. Kaikki pöydässä istuvat tärisivät vilusta ja minun oli pakko tehdä itselleni pipo Buff huivista.

Kotiutumisen aikana olen havainnut, että turistien määrä on jonkin verran lisääntynyt. Etenkin kiinalaisia näkyy paljon. Aikaisemmin heitä ei ole nähnyt oikeastaan lainkaan. Naapurimme Nasser on jopa tehnyt sukellus- ja safaripalvelu firmaansa valotaulun, jossa on selostettu palvelut myös kiinaksi. Toisaalta olen Sheratonilla kuullut myös, että kiinalaiset eivät juurikaan osta mitään. Syynä saattaa olla se, että kyseisellä alueella myydään matkamuistojen ohella lähinnä merkkituoteväärennöksiä, ja tuskin kiinalaisia kiinnostaa lähteä raahaamaan niitä takaisin kotimaahansa. Palveluita, kuten sukellusta, safareja ja retkiä toki hekin käyttävät.

Eurooppalaisille Hurghada on tällä hetkellä todella edullinen lomakohde. Keskieuroopasta saa suoria edestakaisia lentoja jopa 80 – 100 eurolla. Ja Egyptin punnan kurssi on puolittunut viimeisen vuoden aikana. Viime talvena eurolla sai 10 puntaa, nyt 20. Hinnat toki ovat hieman jossain nousseet, mutta ei samassa tasossa kurssimuutoksen kanssa. Taksilla meiltä keskustaan pääsee kymmenellä punnalla (0,50€) ja paikallinen olut on 15 - 17 puntaa. Kotona olevan laajakaistan hinta on pysynyt samassa 140 punnassa kuukaudelta.

Lisäksi tänään pistin merkille, että katujen varsilla on todella paljon vähemmän sotilaita ja poliiseja, kuin viime talvena. Kenties valmiustilannetta on päivitetty. Tämä on toki hyvä asia, mikäli päivitys perustuu turvallisuusuhan pienenemiseen. Itse en oikeastaan koskaan ole täällä tuntenut oloani turvattomaksi, paitsi joskus liikenteessä.

Suomalaisille suosittelen lämpimästi Hurghadaa lomakohteena. Tosin suoria lentoja ei tällä hetkellä ole, mutta Turkish Airlinellä pääsee näppärästi perille alle viidensadan euron ja hotelli kahdelle hengelle löytyy 170 – 300 eurolla.

Kirjoittelen taas, kun tulee juttuja mieleen.

Ps.Sheba kotiutui takaisin luoksemme naapurista. Hänestä kirjoittelen myöhemmin.