Kissa tuli taloon

Täällä Hurghadassa tuntuu, että kaduilla on kissoja ja koiria enemmän kuin ihmisiä. Koiria kun tarkkailee, niin huomaa, että laumoilla tai yksittäisillä koirilla on erittäin tarkat reviirit. Omassa korttelissamme vahtia pitää sekarotuinen koira, joka tulee aina häntä heiluen meitä vastaan. Osa syynä tähän saattaa toki olla se, että viemme hänelle usein ruuantähteitä, jotka tuntuvat kelpaavan erittäin hyvin.

Marraskuun toisena päivänä olimme Nadjan kanssa tulossa illalliselta Sheratonilta ja huomasimme, että puskassa oli aivan pieni kissanpoikanen maukumassa nälkäänsä. Tuota kissaa katsellessa iso mieskin herkistyi ja kävin ostamassa ravintolasta tälle poikaselle purkillisen tonnikalaa. Purkillinen meni hetkessä. Hänellä ilmeisesti oli melkoisen kova nälkä. Mietimme Nadjan kanssa, että voisimmeko ottaa tämän kisun kotiimme. Olimme jo aikaisemmin harkinneet kissan ottamista, ja tämä pikkuinen otus sulatti sydämemme täydellisesti.

Pusikon vieressä sattui olemaan tyhjä pahvilaatikko ja rupesin sovittelemaan kattia boxiin. Samaan aikaan Nadja huomasi, että viereemme pysähtyi auto, josta tuli ulos siististi pukeutunut herrasmies. Nadja kysyi tältä mieheltä, että onko okei, jos otamme kissan kotiimme. Mies sanoi, että jos näin teemme, niin se on hyvin hienosti tehty. Selvisi, että tämä herra on vapaaehtoistyössä erään saksalaisen Monican pitämässä kulkukissojen- ja koirien klinikalla nimeltään Bluemoon Animal Center. Mies antoi käyntikorttinsa ja kirjoitti sen taakse oman puhelinnumeronsa ja Monican numeron. Kortista selvisi, että tämä herra on töissä lääketehdas Pfizerillä.

Kissa laatikossa pysäytimme ensimmäisen taxin ja pyysimme kuskia ajamaan kotiimme Arabian alueelle. Kissanpentu oli tietysti hyvin järkyttynyt pahvilaatikkoon joutumisesta ja muutaman sadan metrin jälkeen hän karkasi laatikosta. Kuski laittoi saman tien ikkunat kiinni ja katti löysi jonkinlaisen turvapaikan auton hattuhyllyltä Nadjan niskan takana.

Kun vihdoin pääsimme kotiin ja laskimme kisun laatikosta, niin hän oli edelleen hyvin sekaisin kaikesta tapahtuneesta ja maukui taukoamatta. Laitoimme hänelle kuppiin vettä ja lisää tonnikalaa. Molemmat kelpasivat hyvin ja kävimme nukkumaan. Unet tosin jäivät vähäiseksi, kun kissa maukui samalla kun mietimme miten uusi perheenjäsenemme mahtaa selviytyä. Hän nimittäin oli todella laiha.

Aamulla soitimme Monicalle ja kysyimme mitä pitäisi tehdä. Hän pyysi, että tulemme iltapäivällä käymään kissan kanssa, niin he tekevät tarkastuksen ja antavat matokuurin. Iltapäivää odotellessa kävimme Kauserin kaupunginosassa ostamassa eläintarvikeliikkeestä kaikenlaista tarpeellista. Ensimmäisenä tietysti kuljetushäkki. Mukaan tarttui toki myös juoma- ja ruoka-astiat, kiipeilypuu jossa on pesälaatikko, vitamiineja, käymälälaatikko hiekkoineen, muutama lelu ja pentukissojen ruokaa. Tähän kauppareissuun upposi rahaa noin 1500 puntaa.

Iltapäivällä houkuttelimme kisun kuljetushäkkiin ja rupesimme suunnistaman taksilla Monican luokse Mubarakin kaupunginosaan. Taksikuskille alue ilmeisesti oli täysin vieras, koska hän ei millään meinannut löytää perille. Puolen tunnin harhailun jälkeen soitin tälle Pfizer herralle, ja pyysin, että hän antaa online ohjeet perille. Vihdoinkin pääsimme perille ja sovimme, että kuljettaja jää odottelemaan kunnes kissan toimenpiteet on suoritettu.

Monica osoittautui hyvin sydämelliseksi ja toki eläinrakkaaksi naiseksi. Varttitunnin jälkeen pääsimme toimenpidehuoneeseen, jossa olisi tarkoitus tarkistaa kissan yleiskunto, sukupuoli ja antaa matolääkitys. No tämähän ei ollutkaan mikään pikku juttu. Kisumme näytti luonteensa ja pisti hanttiin oikein kunnolla. Kaksi miestä nahkahansikkailla oli pitämässä häntä kiinni ja yksi koitti antaa matolääkitystä suun kautta. Tästä seurasi verta vuotava haava yhden miehen käsivarteen ja hirmuinen taistelu.

Lääkitys saatiin kuitenkin annettua ja päästiin tarkistamaan sukupuoli. Tyttö tuli! Monica otti kisusta kuvat ja täytti paperit. Uusi perheenjäsenemme oli enää nimeä vailla virallinen kotikissa.

Kissan nimestä ja edesottamuksista kerron taas myöhemmin lisää. Mutta tässä on kuitenkin kuva tyttökissamme poseerauksesta.